You are currently browsing the tag archive for the ‘työllisyys’ tag.

Eduskunta hyväksyi eilen luvat kahdelle ydinreaktorille. Päätös oli odotettu, vaikka kyseessä oli eduskunnan viitekehyksessä harvinainen omantunnon kysymys eli puoluekurista vapaa äänestys. Äänestyksessä hallitusrintama ja oppositio hajosivat, mutta selkeä kannatus uusilla luvilla oli. Edustuksellisessa demokratiassa enemmistö päättää ja siihen siis on tälläkin kertaa tyydyttävä.

Minua lisäydinvoima ei tunnetasolla heilauttele, sillä olen ollut aikaisemmin hyvin voimakkaastikin ydinvoimamyönteinen vaikkakin nykyään suhtaudun asiaan paljon kriittisemmin. Tämän maan sähkönkulutuksesta kotitalouksien ulkopuolella on 78%, eli kotitalouksien sähkönkulutus tulisi katetuksi yhdellä ainoalla ydinvoimalalla. Tästä johtuen olen itse ollut aika allerginen yksittäisten ihmisten syyllistämiselle sähkönkulutuksesta, varsinkin kun muistetaan vielä se, että kodin energiankulutuksesta 50% hörppää lämmitys…pitkä talvi nääs. Todellinen sähkönkuluttaja on teollisuus, erityisesti metalliteollisuus. Kun puhutaan sähkön säästämisestä, niin käytännössä teollisuuden pitäisi tehdä merkittäviä säästöjä sähkönkulutuksessaan jotta säästöllä olisi jotain merkitystä. Toisaalta tässä asiassa kapitalisti on ystävämme: mikään tehdas ei varmasti halua kuluttaa enempää sähköä kuin on pakko, sillä jokainen watti maksaa rahaa.

Ydinvoimaloiden työllistävää vaikutusta on hehkutettu. Olkiluodon iisakinkirkosta olemme huomanneet, että työllistävä vaikutus on jossain muualla kuin Suomessa. Rakennusmiehiä virtaa kiinasta asti rakentamaan meille kaikkein turvallisinta laitosta ikinä. Rakennusvaiheessa voimalat mittaluokastaan huolimatta työllistävät vain vähän suomalaisia. Kun laitokset ovat valmiita ja tuottavat energiaa, niin väitetään että tämä olisi avain metsäteollisuuden säilymiseen Suomessa. Erityisesti olkiluotoa hallinnoivan teollisuuden voiman omistuspohjassa on kaikki metsäyhtiöt ja kemira. Ydinvoimaloiden pohjalla on ns. Mankala-sopimus, joka mahdollistaa ydinvoimalayhtiön osakkaiden ostaa ydinsähköä osuutensa verran omakustannehintaan, eli merkittävästi alle markkinahinnan. Tämän halvan energian väitetään olevan se kivijalka, mihin teollisuuden ja työpaikkojen säilyminen on ankkuroitu.

Itse en näe että metsäteollisuuden omistusosuudet ydinvoimaloista takaavat meille ainoatakaan työpaikkaa. Päinvastoin. Jos metsäyhtiö katsoo että tehdas X ei kannata tarpeeksi, niin uusien ydinvoimaloiden valmistuttua sellainen kannattaa lakkauttaa, koska sitten tuon tehtaan kuluttama sähköosuus vapautuu yhtiölle myytäväksi sähköpörssiin. Ja kuulkaa sähkö se on bisnestä tulevaisuudessa, siitä saa hyvät katteet. Jos joku lukijoista ikinä kuvitteli että oma sähkölasku pienenisi ydinvoimaloiden myötä, niin voin vakuuttaa että niin ei tule koskaan tapahtumaan. Ydinvoimaloissa osakkaina olevat sähköyhtiöt myyvät sähköään edelleen markkinahintaan, mutta mankalasopimuksen myötä saavat ydinvoimalasähköstään paremman katteen. Kyllä se pieni talonlämmittäjä Mikko Kokko edelleen maksaa kaiken aikaa isompia sähkölaskuja, riippumatta tapaa tai hintaa jolla se sähkö on tuotettu.

Lopuksi voisin todeta sen, että Fennovoiman reaktorin tuottamasta sähköstä 34% menee saksalaiselle energiayhtiölle, eli katteet ja rahat menevät Saksaan. Julkisesti voisin myös kummastella sitä, miksi Kesko ja S-ketju – siis ne kauppaketjut haluavat omistaa ydinvoimalan tuottamasta sähköstä n. 2% kumpikin? …tai siis rahahan siellä haisee, kaupankin kannattaa omistaa ydinvoimalaa, koska sähkö on bisnestä!

Ps. Rannalle jäänyt Fortum (valtio-omisteinen, muistatteko) investoi voimakkaasti sähköntuotantoon Venäjällä. Tarkoitus olisi tuoda sähköä Suomeen, ihan bisneksenä. Kumma investointi, jos näiden ydinvoimaloiden piti pysäyttää tuontisähkö…

Loppukaneetti: paskanlatvat nämä ydinvoimalat vähentävät mitään fossiilista kulutusta. Energia ja sähkö on bisnestä ja energiaa nyt vaan tarvitaan kaiken aikaa enemmän ja energian hinta tulee kaiken aikaa nousemaan. Ydinvoimala on kiva tapa tuottaa energiaa, kun se tuottaa sitä tasaisesti ja paljon. Tietää omistajilleen kivoja rahavirtoja.

Elena muuten kävi Tsernobylissä. Kivoja kuvia aavekaupungista.

Mainokset

Eläkejärjestelmässä piilevä ikäluokkien välinen konflikti on saanut pienen sisäisen nostradamukseni heräämään ja ennustamaan synkkiä aikoja. Olen kirjoittanut aiheesta useasti ennenkin ja aion vastakin kirjoittaa, kunhan ongelman todellinen luonne alkaa ihmisille paljastumaan. Ihan ensimmäiseksi ei tulisi mieleen että tämä iltasanomien uutinen sisältää aika rajuja totuuksia sellaiselle, joka niitä haluaa nähdä. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo että maa tarvitsee vuosittain 10 000 maahanmuuttajaa. Koko jutun idea hukkuu helposti mamukeskustelun ympärillä käyvään kohinaan, eikä tuon pienen lausunnon todellinen olemus paljastunut minullekaan kuin vasta toisella lukemisella ja pienellä miettimisellä.

Suomi tarvitsee huomattavan määrän lisää maahanmuuttajia joka vuosi, mikäli nykyiset eläke-edut halutaan säilyttää, kirjoittaa Aamulehti.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan ulkomaalaisia tarvitaan vuosittain noin 10 000.

Tämän lisäksi töihin on saatava kaikki kynnelle kykenevät nyt työelämän ulkopuolella olevat. Työvaade koskee niin työttömiä kuin työhön jollakin lailla kykyneviä vammaisiakin.

Laskelman taustalla on se, että samalla, kun suomalaiset ikäluokat pienenevät, pidentyy ihmisten elinikä. Yhä pienemmän joukon pitäisi elättää yhä isompi vapaalla olevien joukko.

Suomessa käytiin maaliskuussa värikäs eläkekiista, kun Matti Vanhasen hallitus aikoi ajaa läpi esityksen, jossa yleinen eläkeikä olisi nostettu 65 vuoteen.

Kiista päätyi siihen, että työeläkkeiden tulevia maksuperusteita pohtimaan asetettiin uusi työryhmä.

Olen kirjoittanut eläkejärjestelmämme käsittelemättömistä ongelmista ennenkin, mutta tiivistetysti asia meni niin että vallassa olleet ikäluokat edellisen 30 vuoden aikana eivät ole lainkaan mitoittaneet työeläkemaksuja vastaamaan omien ikäluokkiensa kasvaneeseen eliniänodotukseen ja määrään, vaan ongelmaa ei ole haluttu nähdä tai sen hoitaminen on reilusti jätetty tuleville sukupolville. Tottakai ongelma on sinänsä nähty, mutta valitettavasti demokraattisissa järjestelmissä äänestäjät eivät palkitse tämän päivän taloudellisia kiristyksiä, jos niiden hyöty korjataan tulevilla vaalikausilla. Eli järjestelmä jo luontevasti palkitsee lyhytnäköistä politiikkaa joka tähtää välittömään vallassa pysymiseen, sillä ihmiset eivät myöskään jaksa katsella samoja mattivanhasia ja paavolipposia liian pitkään vaikka nämä tekisivät pelkästään hyviä päätöksiä tulevaisuuden varalta.

Me tavalliset ihmiset olemme aika kuutamolla siitä kuinka eläkejärjestelmä toimii, sillä asian paljastava kirja on 10cm paksu ja täynnä käsittämättömän luotaan työntävää tekstiä, mutta perusperiaatteena valtaosa tämän päivän maksetuista eläkkeistä kerätään työeläkemaksuina yrityksiltä ja työssäkäyviltä. Osa maksuista rahastoidaan ja rahastojen tuotoista otetaan myös rahaa eläkkeisiin. Eli kyseessä on tulonsiirto työssäkäyviltä eläkeläisille. Eläkeikä taas juontaa juurensa ajalta jolloin se vastasi keskimääräistä elinikää ja sittemmin eläkeikä ei ole muuttunut, mutta elinikä on kasvanut 20 vuodella. Jos asian kaunistelematta sanoo, niin yksikään tämän päivän 80 vuotias ei ole maksanut eläkejärjestelmään lähellekään niin paljon, kuin on sieltä jo saanut. Ongelma tulee vain korostumaan, sillä yksikään suuren ikäluokan edustaja ei myöskään ole ehtinyt maksamaan järjestelmään lähellekään sitä summaa (edes rahastojen tuotot huomioonottaen), mitä tulee saamaan järjestelmältä jos elää kahdeksankymppiseksi tai yli. Siis nämä epäkohdat on kyllä tiedostettu, mutta asia on herkkä ja siihen liittyy joko eläkeiän nostoa, työeläkemaksun kasvattamista tai eläke-etujen huonontamista tai mitä todennäköisemmin kaikkea kolmea. Mikään poliittinen puolue ei tee noita ratkaisuja ennenkuin on absoluuttisen pakko.

Olen havainnut asian tiimoilta erilaista herättelyä, mutta kuten Matti Vanhasen ulostulo osoitti, niin tämä on äärimmäisen tulenarka asia. Pellervon Pasi Holm sanoi tuossa ylläolevassa lainauksessa käsittääkseni suoraan että:

– Suurten ikäluokkien päästyä eläkkeelle, alkaa kehitys jossa edes kaikki suomalaiset eivät töissä käydessään pysty maksamaan nykyisillä eläkemaksuilla kasvavien eläkeläisten eläkkeitä, kun elinikäkin jatkaa nousuaan.
– Tarvitaan nykyisiä eläke-etuja varten siis jokainen työhön kykenevä suomalainen vammaiset mukaanlukien töihin ja lisäksi 10 000 työssäkäyvää maahanmuuttajaa vuodessa lisää.

Tähän asti olen aistinut että tässä maassa on eletty eräänlaisessa illuusiossa siitä, että suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle kaikille riittää töitä ja vieläpä niin paljon, että maahanmuuttajia tarvitaa massoittain tekemään töitä suomalaisen yhteiskunnan eteen. Tuo Holmin laskelma oli käsittämättömän dramaattinen numereenisuudessaan, sillä siinä ei otettu mitään kantaa siihen onko suomalaisessa yhteiskunnassa edes teoriassa mahdollista päästä täystyöllisyyteen? Jos edes kaikki työtä haluavat saisivat töitä, niin kyseessä olisi suuri voitto tässä yhteiskunnassa.

En kiistä sitä etteikö suomelle tekisi hyvää täystyöllisyys ja sen lisäksi 10 000 työtätekevää maahanmuuttajaa vuosittain. Valitettavasti ajatus epärealistisuudessaan on lähes eeppisissä mittasuhteissa. Paitsi ettei meillä ole työpaikkoja, niin 10 000 vuosittaisen maahanmuuttajan kouluttaminen suomenkieleen ja ammattitaitoon (jos ei heittäydytä niin lennokkaiksi että kuvitellaan että tähän maahan muuttaa vain sellaisia koulutettuja maahanmuuttajia joista on pula) vaatii melkoisen armeijan opettajia, niin suomenkielessä kuin ammattiaineissakin.

Holmin laskelma oli lyhykäisyydessään yksi pieni herättely. Ei sen ole tarkoituskaan olla realistinen. Minun ei tarvitse edes alkaa nostradamukseksi sanoakseni, että Suomi ei tule saavuttamaan täystyöllisyyttä milloinkaan, eikä tänne tulla millään keinoilla saamaan 10 000 työeläkemaksuja maksavaa maahanmuuttajaa vuosittain. Koska näin ei tule tapahtumaan, ensivaiheessa eläkeratkaisuun haetaan ratkaisua työssäkäyvien työeläkemaksuja nostamalla ja jonkinlaisella pienellä eläkeiän nostolla. Se ei tietenkään ole nuorempia ikäluokkia tai työssäkäyviä kohtaan reilua, mutta kuten eilen kirjoitin, reiluus ja oikeudenmukaisuus on määrittelykysymyksiä eivätkä universaaleja luonnonlakeja.

Tulevaisuudessa myös eläkeläiset kasvavassa määrin päättävät yhteiskunnan menosta, sillä he ovat tottuneet äänestämään ja heitä tulee olemaan paljon. Tuskin äänestävät sellaisia ehdokkaita jotka leikkaavat heidän etujaan… Mutta minä en halua syyllistää eläkeläisiä itseään, sillä kaikki me olemme ihmisiä, niin nuoret ja vanhatkin, mutta valitettavasti ihmisinä olemme aika tarkkoja omista eduistamme. Iästä riippumatta. On täysin mahdollista että joskus tulevaisuudessa me nuoremmat ikäluokat vain ihan kylmästi käymme eläkeläisten kukkarolla ja yksipuolisesti alennamme heidän eläkkeitään. Kaikki ihmisen toiminta päätyy lopulta tasapainoon, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Kategoriat