You are currently browsing the tag archive for the ‘Eläkeikä’ tag.

Kolmekymppiseksi ihmiseksi minua kiinnostavat eläkeasiat ehkä enemmän kuin olisi tarvis, mutta asia alkoi eilisen Ajankohtaisen kakkosen jutun Eläkepohja murenee jälkeen taas kiehua päässäni. Olen toki asiasta kirjoittanutkin ja luultavasti aion vastakin kirjoittaa, sillä yhteiskunnallisesti ja oikeudenmukaisesti arvioituna kyse on isosta asiasta. En kuitenkaan aio tietoisesti toistaa itseäni.

Ajankohtaisen kakkosen jutussa avattiin eläkejärjestelmämme pohjaa, joka hiukan yksinkertaistettuna menee niin, että työssäkäyvät ja yritykset maksavat eläkeellä olevien eläkkeistä kolme neljäsosaa ja yksi neljäsosa tulee rahastoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työssäkäyvät ja yritykset maksavat leijonanosan aina kulloisistakin eläkkeistä. Tämä on hirmuisen dramaattinen tilanne, sillä tulevan 10 vuoden aikana eläkeläisiä tulee absoluuttisesti ja suhteellisesti enemmän kuin koskaan. Tämä epäkohta myönnetään joka puolella ja siihen tiedetään olevan kaksi lääkettä: työssäkäyvien ja yritysten eläkemaksujen korotukset ja eläkeiän nosto.

Se mikä asiasta tekee epäoikeudenmukaista, on se että asiaan ei ole viimeisen 30 vuoden aikana varauduttu asianmukaisesti työeläkemaksuja ja eliniän kasvamisen myötä eläkeikää reippaasti korottamalla, vaan ratkaisuna suurten ikäluokkien eläkkeitä varten tullaan nostamaan työssäkäyvien työeläkemaksuja. Kyse on vallasta, sillä eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat ahkeria äänestämään ja kukapa milloinkaan äänestäisi sellaisia ehdokkaita, jotka markkinoivat omien etujesi huonontamisen puolesta… Kyse ei myöskään ole pienistä rahoista, sillä puhutaan 10 prosenttiyksikön (huom. eri asia kuin prosentti) korotuksesta kaikkien verojen ja muiden maksujen lisäksi bruttopalkasta. Miten tuo taakka sitten yritysten ja työntekijöiden kesken jaetaan on kosmetiikkaa, sillä joka tapauksessa pienempi määrä käytettävissä olevaa rahaa johtaa lisääntyvään työttömyyteen.

Uutta asiaan Ajankohtainen kakkonen valaisi sillä, että se toi eläkesijoitusfirmojen epärealistiset tuotto-odotukset julkiseen keskusteluun. Eläkefirmojen rahastoissa on pitkälti yli 100 miljardia euroa ja noita rahoja sijoitetaan yrityksiin, sillä tavoitteena on 4% reaalituotto (inflaatio on leikattu pois). Talouden asiantuntijat yhteen ääneen kertovat kuinka tuo tuotto-odotus on aivan liian yläkanttiin. Ja jokainen prosenttiyksikkö tuosta on yksinkertaistettunakin vastaa miljardia euroa… se miksi nuo eläketurvakeskuksen laskemat tuotto-odotukset ovat epärealistisia eikä niitä välittömästi korjata, johtuu siitä että se asettaisi sitäkin hallinnoiville työmarkkinajärjestöille aikamoisia paineita nostaa eläkeikää ennenkuin on pakko. Ja sehän tiedetään että mikään ay-järjestön pomo ei halua profiloitua eläkeiän nostajana… heille työntekijän etu on plaa plaa plaa.

…tästä tullaankin aasinsillan kautta kapitalismiin ja ahneisiin osakkeidenomistajiin. Moniko meistä tavallisista ihmisistä ajattelee, että ne ahneet pörssiyhtiöiden omistajat ovat myös usein eläkerahastoja, joilla on kovat tuotto-odotukset? Absurdin asiasta tekee se, että samalla kun ay-puolelta kuorossa kaikuu aamupäivällä valitus ahneesta pörssiyhtiöstä ja osakkeenomistajaporvarista, niin iltapäivällä sama ay-pamppu menee hallinnoimaan eläkerahastoja ja arvioimaan mistä löytäisi parhaimman tuoton…

-Mikko

Näin olen aikaisemmin kirjoittanut:
2.3.2009 SAK ei leiki hallituksen kans
12.3.2009 Hallitus perääntyi eläkekiistassa
16.4.2009 Suomi tarvitsee vuosittain 10 000 maahanmuuttajaa

Mainokset

Eläkejärjestelmässä piilevä ikäluokkien välinen konflikti on saanut pienen sisäisen nostradamukseni heräämään ja ennustamaan synkkiä aikoja. Olen kirjoittanut aiheesta useasti ennenkin ja aion vastakin kirjoittaa, kunhan ongelman todellinen luonne alkaa ihmisille paljastumaan. Ihan ensimmäiseksi ei tulisi mieleen että tämä iltasanomien uutinen sisältää aika rajuja totuuksia sellaiselle, joka niitä haluaa nähdä. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo että maa tarvitsee vuosittain 10 000 maahanmuuttajaa. Koko jutun idea hukkuu helposti mamukeskustelun ympärillä käyvään kohinaan, eikä tuon pienen lausunnon todellinen olemus paljastunut minullekaan kuin vasta toisella lukemisella ja pienellä miettimisellä.

Suomi tarvitsee huomattavan määrän lisää maahanmuuttajia joka vuosi, mikäli nykyiset eläke-edut halutaan säilyttää, kirjoittaa Aamulehti.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan ulkomaalaisia tarvitaan vuosittain noin 10 000.

Tämän lisäksi töihin on saatava kaikki kynnelle kykenevät nyt työelämän ulkopuolella olevat. Työvaade koskee niin työttömiä kuin työhön jollakin lailla kykyneviä vammaisiakin.

Laskelman taustalla on se, että samalla, kun suomalaiset ikäluokat pienenevät, pidentyy ihmisten elinikä. Yhä pienemmän joukon pitäisi elättää yhä isompi vapaalla olevien joukko.

Suomessa käytiin maaliskuussa värikäs eläkekiista, kun Matti Vanhasen hallitus aikoi ajaa läpi esityksen, jossa yleinen eläkeikä olisi nostettu 65 vuoteen.

Kiista päätyi siihen, että työeläkkeiden tulevia maksuperusteita pohtimaan asetettiin uusi työryhmä.

Olen kirjoittanut eläkejärjestelmämme käsittelemättömistä ongelmista ennenkin, mutta tiivistetysti asia meni niin että vallassa olleet ikäluokat edellisen 30 vuoden aikana eivät ole lainkaan mitoittaneet työeläkemaksuja vastaamaan omien ikäluokkiensa kasvaneeseen eliniänodotukseen ja määrään, vaan ongelmaa ei ole haluttu nähdä tai sen hoitaminen on reilusti jätetty tuleville sukupolville. Tottakai ongelma on sinänsä nähty, mutta valitettavasti demokraattisissa järjestelmissä äänestäjät eivät palkitse tämän päivän taloudellisia kiristyksiä, jos niiden hyöty korjataan tulevilla vaalikausilla. Eli järjestelmä jo luontevasti palkitsee lyhytnäköistä politiikkaa joka tähtää välittömään vallassa pysymiseen, sillä ihmiset eivät myöskään jaksa katsella samoja mattivanhasia ja paavolipposia liian pitkään vaikka nämä tekisivät pelkästään hyviä päätöksiä tulevaisuuden varalta.

Me tavalliset ihmiset olemme aika kuutamolla siitä kuinka eläkejärjestelmä toimii, sillä asian paljastava kirja on 10cm paksu ja täynnä käsittämättömän luotaan työntävää tekstiä, mutta perusperiaatteena valtaosa tämän päivän maksetuista eläkkeistä kerätään työeläkemaksuina yrityksiltä ja työssäkäyviltä. Osa maksuista rahastoidaan ja rahastojen tuotoista otetaan myös rahaa eläkkeisiin. Eli kyseessä on tulonsiirto työssäkäyviltä eläkeläisille. Eläkeikä taas juontaa juurensa ajalta jolloin se vastasi keskimääräistä elinikää ja sittemmin eläkeikä ei ole muuttunut, mutta elinikä on kasvanut 20 vuodella. Jos asian kaunistelematta sanoo, niin yksikään tämän päivän 80 vuotias ei ole maksanut eläkejärjestelmään lähellekään niin paljon, kuin on sieltä jo saanut. Ongelma tulee vain korostumaan, sillä yksikään suuren ikäluokan edustaja ei myöskään ole ehtinyt maksamaan järjestelmään lähellekään sitä summaa (edes rahastojen tuotot huomioonottaen), mitä tulee saamaan järjestelmältä jos elää kahdeksankymppiseksi tai yli. Siis nämä epäkohdat on kyllä tiedostettu, mutta asia on herkkä ja siihen liittyy joko eläkeiän nostoa, työeläkemaksun kasvattamista tai eläke-etujen huonontamista tai mitä todennäköisemmin kaikkea kolmea. Mikään poliittinen puolue ei tee noita ratkaisuja ennenkuin on absoluuttisen pakko.

Olen havainnut asian tiimoilta erilaista herättelyä, mutta kuten Matti Vanhasen ulostulo osoitti, niin tämä on äärimmäisen tulenarka asia. Pellervon Pasi Holm sanoi tuossa ylläolevassa lainauksessa käsittääkseni suoraan että:

– Suurten ikäluokkien päästyä eläkkeelle, alkaa kehitys jossa edes kaikki suomalaiset eivät töissä käydessään pysty maksamaan nykyisillä eläkemaksuilla kasvavien eläkeläisten eläkkeitä, kun elinikäkin jatkaa nousuaan.
– Tarvitaan nykyisiä eläke-etuja varten siis jokainen työhön kykenevä suomalainen vammaiset mukaanlukien töihin ja lisäksi 10 000 työssäkäyvää maahanmuuttajaa vuodessa lisää.

Tähän asti olen aistinut että tässä maassa on eletty eräänlaisessa illuusiossa siitä, että suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle kaikille riittää töitä ja vieläpä niin paljon, että maahanmuuttajia tarvitaa massoittain tekemään töitä suomalaisen yhteiskunnan eteen. Tuo Holmin laskelma oli käsittämättömän dramaattinen numereenisuudessaan, sillä siinä ei otettu mitään kantaa siihen onko suomalaisessa yhteiskunnassa edes teoriassa mahdollista päästä täystyöllisyyteen? Jos edes kaikki työtä haluavat saisivat töitä, niin kyseessä olisi suuri voitto tässä yhteiskunnassa.

En kiistä sitä etteikö suomelle tekisi hyvää täystyöllisyys ja sen lisäksi 10 000 työtätekevää maahanmuuttajaa vuosittain. Valitettavasti ajatus epärealistisuudessaan on lähes eeppisissä mittasuhteissa. Paitsi ettei meillä ole työpaikkoja, niin 10 000 vuosittaisen maahanmuuttajan kouluttaminen suomenkieleen ja ammattitaitoon (jos ei heittäydytä niin lennokkaiksi että kuvitellaan että tähän maahan muuttaa vain sellaisia koulutettuja maahanmuuttajia joista on pula) vaatii melkoisen armeijan opettajia, niin suomenkielessä kuin ammattiaineissakin.

Holmin laskelma oli lyhykäisyydessään yksi pieni herättely. Ei sen ole tarkoituskaan olla realistinen. Minun ei tarvitse edes alkaa nostradamukseksi sanoakseni, että Suomi ei tule saavuttamaan täystyöllisyyttä milloinkaan, eikä tänne tulla millään keinoilla saamaan 10 000 työeläkemaksuja maksavaa maahanmuuttajaa vuosittain. Koska näin ei tule tapahtumaan, ensivaiheessa eläkeratkaisuun haetaan ratkaisua työssäkäyvien työeläkemaksuja nostamalla ja jonkinlaisella pienellä eläkeiän nostolla. Se ei tietenkään ole nuorempia ikäluokkia tai työssäkäyviä kohtaan reilua, mutta kuten eilen kirjoitin, reiluus ja oikeudenmukaisuus on määrittelykysymyksiä eivätkä universaaleja luonnonlakeja.

Tulevaisuudessa myös eläkeläiset kasvavassa määrin päättävät yhteiskunnan menosta, sillä he ovat tottuneet äänestämään ja heitä tulee olemaan paljon. Tuskin äänestävät sellaisia ehdokkaita jotka leikkaavat heidän etujaan… Mutta minä en halua syyllistää eläkeläisiä itseään, sillä kaikki me olemme ihmisiä, niin nuoret ja vanhatkin, mutta valitettavasti ihmisinä olemme aika tarkkoja omista eduistamme. Iästä riippumatta. On täysin mahdollista että joskus tulevaisuudessa me nuoremmat ikäluokat vain ihan kylmästi käymme eläkeläisten kukkarolla ja yksipuolisesti alennamme heidän eläkkeitään. Kaikki ihmisen toiminta päätyy lopulta tasapainoon, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Suomessahan on pian työvoimapula kun ikäluokat pienenevät. Tämä on yleinen väite ja matra mitä hoetaan. Itse olen muutaman vuoden odottanut ja kuullostellut tätä työvoimapulaa saapuvaksi, sillä koko elämäni olen tehnyt pätkätöitä aina vuoden kerrallaan. Minulla on kolmekymppisiä tuttavia, jotka eivät halustaan huolimatta päivääkään ole tehneet vakituista työtä ja ovat yhtälailla olleet pätkätyöhelvetissä ja opiskelleet. Kun odotettu työvoimapula saapuu, niin silloin pitäisi olla työntekijän markkinat ja nuoret ihmiset vapautuvat pätkätyöhelveteistä…

Vaan kun tämä työvoimapula saapuu niin miltä se näyttää? Voisiko olla niin, että työvoimapulaa esiintyykin vain kaupungeissa matalapalkka-aloilla? Kenties lääkäreillä ja sitten hoitajilla pääkaupunkiseudulla? Tokihan rakennusalalla nousukaudella ilmenee aina työvoimapulaa, mutta nykyisessä lamassa kortisto on pullollaan rakennusalan ammattilaisia.

Itse olen huomannut että iäkkäämpien poistuessa työelämästä heidän tilalle ei useinkaan palkata ketään. Kenties työt teetetään muilla, tai sitten työ- ja toimintatapoja tehostetaan tai nykyaikaistetaan (kutsutaan tuottavuuden lisäämiseksi), tai sitten vaan on niin että ihminen on ollut suojatyöpaikassa eläkeikäänsä asti, kuten julkisella sektorilla usein on. Globaalissa maailmassa firmat siirtävät monesti suomalaisen työntekijän panoksen ulkomaille.

Suoraan sanottuna minulta alkaa mennä usko mihinkään kokonaisvaltaiseen työvoimapulaan. Tottakai on selvää että väestön ikääntyessä ja hoitojen monipuolistuessa lääkäreitä tarvitaan aina vain enemmän. Edelleen ikääntyminen tuo tarvetta lähi- ja sairaanhoitajille. Tottakai pienipalkkaisimmat työt pitää hoitaa, joten varmaan tarvitsemme minimipalkkatöihinkin ihmisiä – vaan kuka niitä tekee ainakaan pääkaupunkiseudulla? Tarvitsemme ”paskaduunareita”, lääkäreitä ja hoitajia. Mitä uutta?

Mutta meille tulee työvoimapula: valhe muuttuu todeksi kun sitä toistaa tarpeeksi kauan. Eläkeiästä johon tämä asia myös liittyy, olen kirjoittanut useasti aikaisemmin. Siitähän olen tätä mieltä.

Tuosta ”paskaduunista” sen verran: itse olen tehnyt minimipalkalla tiukasti aikataulutettua siivoustyötä joka ei monelle työttömällekään kelvannut, joten koen että minä voin käyttää tuota termiä oikein enkä väärin, kuten nämä prekariaatti-pellehermannit….

Kyllä on maan oppositionkin naukuminen kevyttä kun Katainen iski tiskiin 60 miljardin lainanottotarpeen. Jutta Urpilainen yrittää vähän mussuttaa että veronalennuksista pitäisi luopua ja ottaa sen verran vähemmän lainaa… varmaan uppoaa yksinkertaisesti ajatteleviin ihmisiin. Haluan kuitenkin huomauttaa että veronalennusten hinta on täysin mitätön summa, kun verrataan sitä tuohon mainittuun 60 miljardiin. Veronalennusten merkitys talouteen on kiistanalainen, mutta missään tapauksessa valtio ei menetä kokonaan tuota summaa vaan saa kulutuksen kautta verotuloja takaisin.

Mutta 60 miljardia on sellainen summa että sitä ei pysty ihminen käsittelemään… siis 60 000 000 000 euroa. Minäkään en käsitä. Mutta asiaa voi lähestyä sillä, että tuo summa tulee maksamaan suomalaisille pelkästään lisääntyneinä korkomenoina yhtä paljon, kuin mitä maksavat puolustusvoimat, ulkoministeriö tai sisäministeriö vuodessa. Eli rautalangasta, jos valtiontaloudesta halutaan säästää korkomenoja vastaava summa, niin voidaan lakkauttaa vaikkapa ulkoministeriö. Jos velkaa halutaan lyhentää eikä tyydytä pelkästään korkojen maksuun, niin ulkoministeriön lisäksi pitäisi lakkauttaa joko puolustusvoimat tai sisäministeriö.

Mitä tarkoittaa Kataisen suunnittelema velka korkomenoineen yhdistettynä suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen ja eläkkeiden maksamiseen, terveydenhuollon nouseviin kustannuksiin ja pieniin ikäluokkiin? Vaikea sanoa. Nyt on asiat vielä aika hyvin, mutta ihminen on sellainen että se takertuu nykyhetkeen ja taistelee muutosta vastaan. Ja suuret ikäluokat hokevat ikiaikaista mantraansa: saavutetut edut, saavutetut edut, meidän edut, meidän edut, minun edut, minun edut….

Mutta sanokaa minun sanoneen, paska osuu tuulettimeen, mutta vasta sitten kun lastenlastemmekin verotulot on syöty…

Eilisen iso uutinen oli hallituksen nöyrtyminen ay-liikkeen vaatimusten edessä ja Jutta Urpilainen riekkui täysin rinnoin opposition tyrmäysvoittoa hallituksesta. On ihan pakko miettiä että mitä tapahtui. Onko niin että Matti Vanhanen keksi kuningasajatuksen yht’äkkiä Rukan lumilla ja typeryyksissään kailotti sen julkisuuteen Kataisen säestämänä. Oliko kyseessä typerä virhearvio kuten yleisesti tunnutaan ajattelevan?

Olen miettinyt asiaa jonkun verran ja en osta tätä ”Vanhanen mokasi” – teoriaa ollenkaan. Tässä maassa ei pääministeriä ylemmäs voi kivuta, joten tuossa asemassa olevalla henkilöllä täytyy olla poikkeuksellisen paljon poliittista pelisilmää. Jo tämä fakta asettaa ”möläytyksen” ristiriitaiseen valoon. Kataisen hiljaisuus asian tiimolta alleviivaa sitä, että Vanhasen ulostuloa on yhdessä hallituksessa suunniteltu. Lisäksi se ajatus että Vanhanen tai hallitus haluaisi kiusata jotenkin työtätekeviä tai eläkeläisiä, on lähtökohtaisesti järjetön. Kansan enemmistöhän tuntuu edelleenkin elävän huoltosuhteen romahtamisen suhteen täydessä haavemaailmassa ja tämä episodi kiteytyy tuon faktan ympärille.

Mielestäni Vanhanen ja hallitus teki poliittisen peliliikeen saadakseen vaikean asian etenemään. Sosiaalituposta odotettiin paljon myös eläkekysymyksen suhteen, mutta kolmikantaa edustava SATA-komitea ei saanut aikaiseksi minkäänlaista eläkepäätöstä, jossa se ehdottomasti olisi pitänyt olla.

Komitea perustettiin 14.6.2007 ja sosiaalitupon ehdotukset julkistettiin 27.1.2009, vajaa puolitoista vuotta myöhemmin. Vanhanen esitti eläkeikämuutosta 24.2.2009, ja neuvottelutulos tavoitteesta nostaa eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella julkistettiin 11.3.2009. Aikaa kului kaksi viikkoa.

Mitä siis tapahtui?

1. SATA-komitean sosiaalitupo ei tuottanut riittäviä toimenpide-ehdotuksia.

2. Hallitus ei saanut sosiaalituposta tulevaisuuden eläkejärjestelyihin ratkaisua ja esitti provosoivasti että eläkeikää pitää nostaa kahdella vuodella.

3. AY:t yllätettiin housut kintuissa, koska hallitus meinaa jyrätä heidän ylitseen. Jos se siinä onnistuisi, mafian merkitys kutistuisi huomattavasti.

4. Hallituksella on parlamentaarinen oikeus ja velvollisuus tehdä tuollainenkin päätös. Nyt kyse oli täsmentämättömästä esityksestä, vailla mitään konkretiaa (=alleviivaa tätä esityksen provokatiivista luonnetta).

5. AY:illa ei ole muut mahdollisuutta kuin itkupotkuraivari, vaikka tiedostavat että suomalaisten pitää tulevaisuudessa tehdä pitempää työsarkaa.

6. AY:t ”pelaavat kaikki korttinsa”, uhkaavat yleislakolla, joka tietenkin veisi toteutuessaan Suomen sellaiseen lamaan, ettei siitä ihan heti selvittäisikään. AY:t tuskin olisivat tätä toteuttaneet, jolloin hallitus ’voittaisi’ ja AY:t menettäisivät sekä valtansa että kasvonsa.

7. Kysymyksestä tuli AY:lle arvovaltakiista, jossa heillä oli suuri intressi päästä sellaiseen ratkaisuun, jossa kasvot ja maine säilyvät.

8. Julkisuudessa hallitusta pidetään paineessa, vaikka sellaisessa se ei todellisuudessa ollut. Tämä tiedettiin hallituksessa. Koirathan aina räksyttävät.

9. Hallitus ja AY:t pitävät kokouksen salassa, ja pääsevät yhteiseen ratkaisuun ennätysnopeasti.

10. Saavutettu neuvottelutulos on paljon parempi ja monipuolisempi kuin hallituksen alkuperäinen esitys, joka siis oli täsmentämätön ja provokatiivinen.

11. Kaikki ovat tyytyväisiä, paitsi oppositio jonka välikysymyksestä meni pohja pois.

12. Todellisia toimenpide-ehdotuksia aletaan valmistelemaan työryhmässä. Tulokset pitäisi olla esillä loppuvuodesta.

13. Hallitus ja Ay:t katselmoivat toimenpide-esitykset ja arvioittavat ne kummankin hyväksymällä puolueettomalla taholla ja jos ne eivät ole riittäviä, hallitus tekee uusia esityksiä ja ay-liike ei voi pelata aikaa, vaan se on sitoutunut vähintään 3 vuoden työurien kasvuun.

Summa summarum. Itse asiassa tämä sitoumus ja sopimus järjestää toimia työurien pidentämiseksi de-facto vähintään kolmella vuodella olisi jopa enemmän kuin vain yksi vuosi lisää hallituksen esitykseen.

Koska siis eläkeiän pidentäminen ei todellakaan mene yksi yhteen työurien pidentymisen kanssa. Hyvin voidaan ajatella, että Vanhanen on todellinen kettujen kettu, varsinainen myöhempien aikojen Kekkonen 🙂

Bonuksena toki se, että vuoden päästä ay-liike ja hallitus yhdessä arvioivat sen, ovatko toimet riittäviä vähintään 3 vuoden työuran kasvuun. Eli vuoden päästä voidaan taas vetää tämä eläkeiän nosto esiin, ja ay-liike on mukana. Vanhasen hallitus pelasi ay-liikkeeltä ajanpeluun ja oppositiolta lyömäaseen nopealla ja päättäväisellä toiminnallaan. Ehdottomasti meidän nuorempien ikäluokkien voitto.

Väkisinkin tulee mieleen että Vanhanen on sittenkin pyyteetöntä valtionmiesainesta. Hän luovutti vapaaehtoisesti omaa arvovaltaansa ajaakseen maan etua. Sellaiseen epäitsekkyyteen ryhtyy harva poliitikko.

Ja loppukevennyksenä perussuomalaisten Timo Soini välikysymyskeskustelussa:

– On toimittu kuin lastentarhassa ja opittu jotakin. Yksi hiekkalinnaleikki on leikitty, kaikki saivat olla kovasti jotakin mieltä.

– Ja nyt lapset saappaat ja kurahousut eteiseen! Kaikki saavat mehua ja pullaa, tai ainakin korpun. Matti saa sitten pyytää muilta anteeksi, kun otti toisten lapiot. Ja niin on sopu saapunut, Soini lasketteli.

Kuinka yllättävää että SAK polkee jalkaa ja ilmoittaa ettei leiki enää hallituksen kanssa, kun ovat ministerinryökäleet tehneet poliittisen avauksen, eivätkä ole kysyneet mitään parlamentin ylähuoneelta SAK:lta.

Ajatteleva ihminen ei voi välttyä pohtimasta itkupotkuraivarin keinotekoisuutta. Ikäänkuin hallitus olisi tieten tahtoen tekemässä palkansaajalle kiusaa. Ulkoparlamentaarinen painostusjärjestö jonka jäsenet nauttivat verovähennyksenä jäsenmaksuaan, katsoo että heidän reviirilleen on menty maan hallituksen toimesta. Kyllähän kyse on yksinomaan siitä, että ay-järjestö ei halua valtansa vähenevän sillä, että maan vaaleilla valittu eduskunta ja sen työrukkanen hallitus tekee politiikkaa joka koskee heidän jäsenmaksunsa maksaneita jäseniään.

On jumaliste aikoihin eletty jos oikeasti kuvitellaan että eläkejärjestelmät tehtäisiin ja suunniteltaisiin parlamentin ulkopuolella jossain yhdistyksessä. Se on niin helppo huudella kun ei tarvitse kantaa poliittista vastuuta, tai miettiä sitä kuinka tulevat ongelmat tulevaisuudessa rahoitetaan. Vain jäsentensä – pääasiassa vakituisten työntekijöiden etua ajavaa järjestöäkö oikeasti pitäisi kuunnella, kun ratkotaan hyvinvointivaltion rahoituspohjaa tulevaisuudessa?

Niin no, viisas hallitus toki punnitsee asioita ja suorittaa riskienhallintaa. Voihan olla että SAK:n johdossa todella on niin aivolahoa porukkaa, että puheita yleislakosta joku uskookin.

Vielä sananen tuosta eläkeiästä. Itse olen tehnyt itselleni selväksi, etten koskaan tule näkemään palkastani otettuja eläkemaksuja, enkä koskaan tule saamaan nykyisenkaltaista eläkettä. Järjestelmä on vinoon rakennettu ja mitä aikaisemmin siihen puututaan, sitä enemmän saadaan vastuunkantajia ja maksajia kun paska osuu tuulettimeen. Mutta on ihan yhtä tyhjän kanssa vaikka ihminen olisi 90 vuotiaaksi töissä paperilla, jos töitä ei yksinkertaisesti ole. Minullakin on monta työtöntä tuttavaa, jotka mielellään tekisivät töitä jos olisi. Heitä ihan jumalattomasti kiinnostaa eläkeiän nosto… ja ovatpa kaikki alle 60 vuotiaitakin.

Viimepäivien yksi iso uutinen (lex Nokian ohella) on ollut valtion kaavailema eläkeiän nosto 63 vuodesta 65 vuoteen. Kaiken diibadaaban takana on se matemaattinen tosiasia, että huoltosuhde suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle huononee dramaattisesti. Eli lyhyesti työssäkäyvien maksamilla verotuloilla ”huolletaan”  enemmän sellaisia, jotka työssä syystä tai toisesta eivät ole. Nyt siis vaihtamalla yksi luku toiseen, vaikutetaan tähän huoltosuhteeseen.

Olen hiukan katkeroitunut suurten ikäluokkien lainsäätäjiä kohtaan. He ovat rakentaneet meille yhteiskunnan ja järjestelmän joka on heitä varten. Myös vallassa ollessaan ovat myös muistaneet ottaa velkaa säännöllisesti tähän hyvinvointivaltion ylläpitoon. Lyhyesti sanottuna ovat rakentaneet hyvinvointivaltion vinoon ja raskaasti yli varojen.

Noin karkeasti jokaisesta eurosta jolla maksamme eläkemaksuja, 20 senttiä menee ”omaan eläkkeeseen” ja 80 senttiä menee järjestelmän ylläpitoon, eli käytännössä nykyisten eläkkeiden maksuun. Rahastoja tietenkään ei voida purkaa, kun rahastojen tuotoilla on iso merkitys eläkejärjestelmän pyörimisessä. Olen vihainen kuin ampiainen siitä, että suuret ikäluokat vallassa ollessaan ovat selkeästi nähneet sen tosiasian, että elinikä pitenee ja huoltosuhde tulee heikkenemään. Tästä huolimatta on päätetty olla nostamatta työeläkemaksuja vastaamaan tulevaisuutta jo hyvissä ajoin. Eli on tehty tietoisesti päätös ”tienata” omat eläkkeet ensin ja maksattaa lasku sitten lapsilla ja lastenlapsilla.

Eläkejärjestelmä saattaisi kestää jos ihmisten keskimääräinen elinikä ei olisi noussut joka vuosi sotien jälkeen. Järjestelmä kestäisi jos ihmiset eläisivät 10 vuotta vähemmän. Toinen tuleva lääke eläkkeiden maksuun on tietenkin eläkemaksujen prosenttiyksiköiden nosto (huom. prosentti ja prosenttiyksikkö ovat eri käsitteitä ja vaikeita jopa kansanedustajille), joka tarkoittaa sitä että työssäkäyvät maksavat palkastaan de-facto enemmän eläkekassaan.

Summa summarum. Muutokset eläkejärjestelmään tarkoittavat sitä että nuoremmat sukupolvet maksavat yhä enemmän ja saavat aikanaan järjestelmältä yhä vähemmän.

Tietysti voisi tietysti kysyä lopuksi sitä, että kuinkahan aiotaan varmistaa se että ihmiset ensinnäkin jaksavat työskennellä 65 vuotiaiksi? Kun vain joka kymmenes 62-vuotias edes tekee täyttä päivää tällähetkellä. Ja kuinkahan aiotaan varmistaa että ihmisillä edes on töitä, kun monessa työpaikassa ”luontaisen poistuman” kautta vähennetään absoluuttista työvoimaa ja yhteiskunta on täynnä työttömiä ja piilotyöttömiä.

Lopuksi oma mielipide. Eläkeiän nosto on periaatteessa välttämätöntä, sillä nykyisenkaltaisessa ”hyvinvointivaltiossa” on ihmisten maksettava nettoveroja. Jos 25 – vuotiaana mennään töihin, jäädään eläkkeelle keskimäärin 59 – vuotiaana ja eletään keskimäärin 80 – vuotiaiksi, niin periaatteessa ihminen on huoltosuhteen kustantavalla puolella 34 vuotta, ja saavalla puolella 46 vuotta. Lukuja toki sopii pyöritellä miten haluaa, mutta periaate ei muutu miksikään. Se on vaan niin ettei todellisuus muutu lukuja pyörittelemällä, sillä mielestäni ensin pitäisi keksiä keinot miten ihmiset jaksaisivat tehdä töitä pidempään. Tai että heillä nyt ylipäänsä olisi töitä.

Kategoriat

Mainokset